Imppaus
Imppaus » Mitä se on?
Tuoteseloste: Imppauksella tarkoitetaan haihtuvien aineiden, kuten teknisten liuottimien ja nestekaasujen (liimat, ohenteet, lakat, puhdistusaineet, tinneri, butaani, ilokaasu, ponnekaasut) ja myös bensiinituotteiden haistelua ja hengittämistä päihtymistarkoituksessa [2]. Teknisten liuottimien ja kaasujen imppaus lamaa yleisesti keskushermostoa [1].
Laillinen asema: Tekniset liottimet eivät kuulu huumausainelain piiriin, vaan ne luokitellaan myrkyiksi [1]. Päihdekäyttöön soveltuvien aineiden myyjiä on velvoitettu valvontatoimiin väärinkäytön estämiseksi. Vaarallisten kemikaalien vähittäismyynnistä annetun asetuksen (676/1993) mukaan huumaavaa tai terveydelle vaarallista kemikaalia ei saa luovuttaa, jos on syytä epäillä, että sitä aiotaan hankkia ilmeisesti päihtymistarkoitukseen tai muuten käyttää väärin (5§). Myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä kemikaalia ei saa luovuttaa alle 18-vuotiaalle henkilölle (2§).
Kansanterveydellinen merkitys: Suomessa verraten vähäinen, koska ilmiö on harvinainen.
Imppaus » Miten se vaikuttaa?
Vaikutusmekanismi: Aineita voidaan impata suoraan pakkauksesta tai säiliöstä, aineeseen kastetusta rätistä tai muovipussista, jonka sisään on laitettu impattavaa ainetta tai siihen kastettu rätti [2]. Hengitetty liotinpitoinen ilma imeytyy nenän ja suun kautta höyrynä ärtyneiden limakalvojen ja keuhkojen kautta verenkiertoon ja edelleen mm. aivoihin. Päihtymyksen tunteen aiheuttaa osaksi hapenpuute. Päihdetila alkaa parissa minuutissa ja kestää 10—40 minuuttia. [1]
Odotetut ja toivotut vaikutukset: Alkoholihumalan kaltainen tila, euforiaa, raukeus ja ongelmien unohtaminen hetkeksi. Toiset muuttuvat puheliaiksi ja riehakkaiksi. [2] [1]
Ei-toivotut vaikutukset: Pahoinvointi etenkin kokeilijoilla, sekavuus, itsekontrollin menettäminen ja epämiellyttävät aistiharhat. Lyhyttä päihtymystilaa seuraa raukea tylsyyden vaihe, johon liittyy muistikatkoja. Lopuksi seuraa usean tunnin mittainen krapulavaihe eli päänsärkyä, pahoinvointia ja voimattomuutta. [2]
Imppaus » Keskeiset riskit
Riippuvuus ja sieto: Liottimiin, etenkin tolueeniin, voi syntyä voimakas riippuvuus. Sietokyky kasvaa nopeasti, jolloin yleensä annosmäärät suurentuvat ja elimistön vauriot lisääntyvät. [1] Psyykkinen riippuvuus on varsin yleistä [3].
Akuutit riskit: Liuottimet ovat myrkyllisiä. Yliannostuksen ja äkkikuoleman riski on huomattava, koska hengitetyn annoksen määrää on vaikea arvioida. Liika-annostus voi aiheuttaa kouristuksia ja tajunnantason laskua jopa koomaan asti. Äkkikuolema voi seurata välittömästi tai seuraavien tuntien aikana, yleensä sydämenpysähdyksen tai hengitysdepression vuoksi. [2]
Imppaus tuhoaa aivosoluja jokaisen käytön yhteydessä lopullisesti. Solujen hapen- ja energiansaanti häiriintyy erityisesti niillä aivojen alueilla, jotka ovat herkkiä hapen puutteelle. Tämän takia esimerkiksi muisti ja lihasten hienosäätö heikkenevät. Liuotinhumala aiheuttaa moninkertaisen aivosolukadon alkoholihumalaan verrattuna. Kylmän nestekaasun hengittäminen aiheuttaa paleltumavaurioita hengityselimissä ja vaarallista turvotusta hengitysteissä. Liuotinhuumauksessa oleva käyttäjä on erityisen altis sydämen rytmihäiriöille ja siksi häntä ei saa pelästyttää. [1]
Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Impattavien aineiden pitkäaikaisen käytön vaikutuksia ovat kalpeus, janoisuus, painon aleneminen, yskä, nenäverenvuodot, verestävät silmät ja haavaumat suussa sekä nenässä. Keuhkokudosten vaurioituminen on mahdollista. Pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa näköhermon surkastumista ja näön heikkenemistä. Liuottimet ja erityisesti bentseeni häiritsevät luuytimen verisolutuotantoa, jolloin riski sairastua luuydin- ja imusolmukeleukemiaan kasvaa. Liuottimet altistavat myös munuaiset elinikäiselle vajaatoiminnalle ja heikentävät maksan toimintaa. Erityisesti tolueeni aiheuttaa pysyviä maksa- ja munuaisvaurioita. [1]
Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa aivojen vaurioitumista, mm. pikkuaivorappeumaa. Käytännössä aivojen vauriot ilmenevät kognitiivisten toimintojen ja henkisen tason heikkenemisenä, puhevaikeuksina, muistiongelmina, muuttuneena persoonallisuutena, tasapainohäiriöinä, ärsyyntymisenä, lihasheikkoutena ja tuntohäiriöinä. Pitkäaikaiskäytön psyykkisiä vaikutuksia ovat keskittymisvaikeudet, masennus, eristäytyminen, unettomuus ja tylsistyminen. Imppaaminen saattaa altistaa paranoidisen psykoosin kehittymiselle. [1]
Riskit ja haitat sikiölle: Imppaus painottuu käyttäjäryhmältään nuorisoon, minkä vuoksi tietoa imppaamisen vaikutuksista sikiölle on vain vähän. On kuitenkin todettu, että odottavien äitien runsas altistuminen tolueenihöyryille on haitallista myös sikiölle ja aiheuttaa mahdollisesti aiheuttaen kasvu- ja kehityshäiriöitä. Myös keskenmenon riski vaikuttaisi olevan normaalia suurempi. [1]
Seka- ja yhteiskäytön riskit: Imppaajat ovat tyypillisesti nuoria, jotka eivät saa käsiinsä muita päihteitä, joten aihetta ei juuri tunneta.
Imppaus » Haittojen vähentäminen
Vie potilas raittiiseen ilmaan ja pidä hänet levossa. Vältä pelästyttämästä. Jos potilas ei ole heräteltävissä tai on kovin tokkurainen vielä oltuaan hetken raittiissa ilmassa, soita ambulanssi.
[1] Dahl, P & Hirschovits, T (2005): Tästä on kyse – tietoa päihteistä. Helsinki: YAD Youth Against Drugs ry.
[2] Kivistö, K & Hoppu, K (2003): Liottimet ja muut huumaavat aineet. Teoksessa, Salaspuro M, Kiianmaa K & Seppä K (toim): Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 490—499.
[3] Sairanen, S: Tekniset liottimet ja imppaus. Päihdelinkki.
[4] 676/1993: Asetus vaarallisen kemikaalin vähittäismyynnistä 676/1993, (2§) myrkyllisen tai erittäin myrkyllisen kemikaalin luovuttamisen edellytykset, (5§) huumaavan ja terveydelle vaarallisen kemikaalin luovuttaminen. FINLEX@ Lainsäädäntö. Katsottu 4.3.2010.